Lait ja asetukset ohjaavat eläinten tunnistusmerkintää
Tunnistusmerkintä vaikuttaa eläinten hyvinvointiin, sillä niiden avulla pystytään parantamaan vastuullista eläintenpitoa ja ehkäisemään laitonta ja kyseenalaista toimintaa eläinkaupassa. Eläimet myös palautuvat karkuretkiltään nopeammin kotiin, mikä parantaa sekä lemmikkien että omistajien hyvinvointia. Myös varkaustapauksissa tunnistusmerkintä helpottaa varastetun eläimen tunnistamista ja kotiin palautumista.
Suomessa on kolmentasoisia ohjeita eläinten tunnistusmerkinnöille. Laki eläinten hyvinvoinnista määrittelee puitteet eläintenpidolle, valtioneuvoston asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä määrittelee yksityiskohtaisemmin tunnistusmerkinnöistä ja Ruokavirasto valvovana viranomaisena ohjaa käytännön ratkaisuissa. Lemmikkien tunnistusmerkinnästä keskustellaan myös EU-tasolla. Yksittäiset EU-maat ovat tehneet kansallisia säädöksiä ja on mahdollista, että myös EU antaa tulevaisuudessa ohjeita asiassa.
Myös Suomen kani- ja jyrsijäliiton edustamia lajeja tunnistusmerkitään aktiivisesti. Näistä lajeista kaneilla on käytössä laajamittaisin tunnistusmerkintäjärjestelmä.
Liiton edustamien eläinten tunnistusmerkitseminen
Kaneilla on käytetty tunnistusmerkintään yleisimmin tatuointia, joka on vuoden 2024 alusta sallittu vain tuotantokaneille. Lemmikkikaneja voidaan tunnistusmerkitä jatkossa mikrosiruilla ja jalkarenkailla. Mikäli lemmikkikani on syntynyt tuotantokanilassa, voi sillä olla jatkossakin tatuointi (tarkistettu ministeriöstä). Tuotantokanilan tulee olla Ruokaviraston eläintenpitäjärekisterissä.
Tunnistusmerkinnät kulkevat kiinteästi eläimen mukana, eikä merkintä aiheuta eläimelle pitkäkestoista kipua ja särkyä. Tunnistusmerkinnässä tärkeintä on merkinnän pysyvyys sekä merkinnän luettavuus. Oikein tehty tatuointi tai jalkarengas on luettavissa ilman mekaniikkaa, mikrosirujen luvussa tarvitaan erityinen mikrosirulukija.
Tuotantokanin korvatatuointi tehdään tatuointipihdeillä, jonka piikit rikkovat korvan ihon. Syntyneisiin reikiin hierotaan tatuointiväriä, joka haavojen parantuessa jää ihon sisään ja muodostaa luettavan tatuointitunnuksen. Kanin voi tatuoida pätevä henkilö, jolla on tarvittavat tiedot ja taidot kanien tatuoimisesta.
Liitto suosittelee kanien tatuoinnissa käytettäväksi yhteispohjoismaista järjestelmää, jossa kanin vasempaan korvaan merkitään kanikohtainen tunniste ja oikeaan korvaan kasvattajatunniste. Merkintäjärjestelmä perustuu pohjoismaiseen kanistandardiin. Kun vasemman korvan kanikohtainen tunniste täyttää mm. Ruotsissa ja Tanskassa vaadittavat ehdot (alla), voi näin tatuoitu kani osallistua kaninäyttelyihin myös muissa pohjoismaissa.
Kanikohtainen tunniste täyttää seuraavat ehdot:
- vasemman korvan tatuointi on aina vähintään kolminumeroinen
- tatuoinnin ensimmäinen numero on kanin syntymävuosi. Esimerkiksi kani, joka on syntynyt vuonna 2014, saa tatuoinnin ensimmäiseksi numeroksi numeron 4. Vuonna 2015 syntyneillä 5, vuonna 2016 syntyneillä 6 jne.
- seuraavaksi tulee kasvattajan henkilökohtainen tunnistesarja. Yleisimmin käytetään yhdistelmää poikuenumerosta sekä poikasnumerosta. Esimerkiksi kani, joka on syntynyt vuonna 2015, kasvattajan kymmenennestä poikueesta ja on sen poikueen neljäs poikanen, saa tatuoinniksi 5104. (5= vuosi, 10=poikuenumero, 4=poikasnumero). Kasvattaja voi käyttää myös juoksevaa numerointia, tällöin vuosinumeron jälkeen tulee suoraan poikasten juokseva numerointi. Esimerkiksi vuonna 2015 syntynyt 37. poikanen on numeroltaan 537.
- yhteispohjoismaiseen tapaan Suomessakaan ei käytetä vasemman korvan tatuoinnissa kirjaimia
Kanin oikeaan korvaan tatuoitavan kasvattajatunnisteen myöntää liiton alainen jäsenyhdistys, rotukaneilla Kaniininkasvattajat ry. Kasvattajatunnisteen avulla kanit voidaan yksilöidä tietyltä kasvattajalta lähteneiksi. Oikean korvan kasvattajatunniste voi yhteispohjoismaiseen tapaan sisältää joko numeroita tai kirjaimia.
Lemmikkikanin mikrosirun asettaa eläinlääkäri tai mikrosirun asettamiseen pätevä henkilö. Mikrosiru asetetaan ensisijaisesti lapaluiden väliin tai toissijaisesti kaulan tai niskan alueelle. Kanit voidaan mikrosiruttaa aikaisintaan viiden viikon iässä. Suomen kani- ja jyrsijäliitto ry hyväksyy kaneilla käytettäväksi kaikki ISO 11784 standardin mukaiset maakoodittomat mikrosirut.
Muiden kuin kanien tunnistusmerkinnöiksi riittää toistaiseksi häkkeihin ja terraarioihin tehdyt merkinnät. Marsuja mikrosirutetaan jo maailmalla ja niiden mikrosirutuksessa Suomessa voidaan soveltaa kanien ohjetta. Koe-eläinten merkitsemistapana käytetty korvien loveaminen ei ole mahdollista näyttelyeläimillä.
